Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Aika on ainoa todellinen pääoma, joka meitä yhdistää, kaikki muut leikit olemme keksineet. Aika ei ole rahaa. Raha on uskomusjärjestelmä. Järjestelmä kitisee nyt liitoksissaan, eikä sen murtuminen ole yhtä riemumarssia.

Yhteiskunnan hyvinvointi on vielä kiinni rahatalousmenestyksestä ja kasvusta, vaikka toisenlaisiakin menestyksen mittareita on jo käytössä.

Monet meistä ovat kyseenalaistaneet mantrat kasvun, kulutuksen ja tehokkuuden lisäämisestä. Kestävän kehityksen unelma on noussut kulutusunelman rinnalle.

Työelämän uudet arvot liittyvät työn merkityksellisyyteen, luovaan yhdessä kehittämiseen, ympäristön harmoniaan, jopa planeetan hyvinvointiin. Olemme kuin huomaamattamme lähteneet löytöretkelle uuden fiksumman työkulttuurin kehittämiseen. Inhimillistämme työtä ja kenties havahdumme kyselemään: Mitä työ minulle on? Mihin sitä tarvitaan? Kuka minä olen tai haluan olla tässä talouden ja työn uskomusmaailmojen rajussa muutostarinassa?

Onnellisen aikasuhteen avainkysymykset

Siinä tutun ja tuntemattoman reunalla, missä taiteilemme yksilöllisine arjen tarpeinemme niin suurten myllerrysten maailmassa, että niitä on vaikea hahmottaa, on hyvä tarttua johonkin pysyvään. Jos aika on ainoa todellinen pääomamme, voisiko tienviittanamme olla onnellinen suhde aikaan? Ei siihen suuren abstraktiin ideaan, jota on mahdotonta hallita, vaan yhteen hetkeen kerrallaan.

Koska sekään ei kiihkeää menoa suosivassa kulttuurissa ole helppoa, tarvitsemme pieniä pysähdyksiä tehtävien välissä. Jos kaikkea tuntuu olevan liikaa, on inhimillistä juosta yhä lujempaa unohtaen, mihin oikeastaan oltiinkaan matkalla. Kun ajatukset kirkastuvat, on helpompi tehdä valintoja siitä, mikä juuri nyt on tärkeää, mikä on tarpeellista ja mikä on mahdollista. Näillä kolmella avainkysymyksellä pääsee helpommin tarttumaan niin omien kuin oman yhteisön sopimien arvojen mukaisiin vaihtoehtoihin. Yhä uudelleen ja uudelleen.

Verkostoitumisen voima

Muutama vuosi sitten kirjoittaessani kirjaa työn monimuotoisuudesta yhdeksi unelmaksi merkityksellisen työn lisäksi nousi kannustava työyhteisö, jossa on palkitsevaa ja mukava työskennellä. Onneksemme juuri tässä monien myllerrysten ajassa olemme saaneet myös mahdollisuuden hyödyntää verkostojen voimaa enemmän kuin koskaan. Se, miten hyvin olen linkittynyt, vaikuttaa työhöni, menestymiseeni, hyvien ideoiden löytymiseen ja luovien ratkaisujen syntyyn. Siinä, missä vielä hetki sitten halusimme tiukasti varjella omia ideoitamme, olemme matkalla kohti yhä avoimempaa jakamista ja yhdessä kehittämistä, jopa globaalisti.

Haasteenamme on opetella erilaisia reittejä virtuaalikohtaamisiin ja samalla kokonaan uudenlaisia käyttäytymismalleja. On hyvä varjella terveitä rajojaan virtuaalikohtaamisten ihmeellisessä maailmassa. Siellä voi eksyä myös sellaisille harhapoluille, jotka eivät lisää elämänenergiaa. Pysähtymiset avainkysymysten äärellä pätevät myös virtuaaliviidakoissa.

Ihmeet kiireen keskellä

Omiksi hyvän elämäni mittareiksi nousivat jo vuosia sitten ihmissuhteet ja ihmesuhteet. Jälkimmäinen kaipaa varmaan vähän selitystä. Minulla on sellainen uskomus, että maailmankaikkeus ympärillämme tarjoilisi paljon enemmän mahdollisuuksia kuin mihin huomaan tarttua. Sellaisia, joita voi kutsua onnenkantamoisiksi tai ihmeellisiksi yhteensattumiksi ja joita en tiennyt edes tilanneeni. Silloin tällöin ne onnistuvat murtamaan sinnikkään suorittamisen vimmani ja tarjoilemaan iloisen yllätyksen tylsempiin historiatietoihini perustuvaan käsikirjoitukseen. Kohtaan jonkun uuden ihmisen, joka on puuttuva pala molempien tulevaisuuden tekemisen unelmaa. Tai havahdun oivallukseen täysin uudenlaisesta mahdollisuudesta, jonka kuulen tai näen jossain hetkellä, jolloin olen rennosti läsnä.

Todennäköisesti suurin osa tästä “ihmeiden” tarjoilusta jää minulta täysin huomaamatta. Ja luultavasti siksi, että ajatukseni harhailevat jo seuraavissa tehtävissä samalla kun tietoisuuteni on vain muutamalla säikeellä kiinni tässä hetkessä. Siinä ainoassa, jossa luovuus tai ilmassa leijuvat ideat odottaisivat kohtaamistamme. Minulla on siis vielä tekemistä onnellisen aikasuhteen rakentamisessa. Olen kuitenkin tunnistanut sen yhdeksi elämäni tärkeistä tehtävistä.

Anja Kulovesi on tietokirjailija ja Kiirenkesytys-konseptin luoja www.kiireenkesytys.fi. Hän on tarkastellut työn monimuotoisuutta kirjassaan Työtä rakkaudella, ikkunoita työn tulevaisuuteen (Sun Innovations).

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.